Blogi on nyt pystyssä, seuraava ihmeteko onkin itse kirjoittaminen.
Tulin maanantaina itärajan helmeen, Lappeenrantaan viettämään viimeiset kaksi viikkoa, ennen kuin Suomessa asuminen jää väliaikaisesti tauolle. Ensi syksyn vietän Irlannissa, Galwayssa vaihto-opiskelijana nauttien irkkumusiikista, pubeista ja uusista tuttavuuksista ja aivan järjettömän upeista maisemista, kuten tällaisista:
Nautin Suomesta, säästä, suklaasta ja olemisesta (sekä kahvista) ennen kuin suuntaan lentokentän kautta kohti uutta ja tuntematonta. Tarkoituksena on nähdä kaikki tutut ja sukulaiset läpi, viettää aikaa perheen ja rakkaan kanssa sekä nauttia vapaasta ennen lähtöä. Tiedän vain, että "Finnair tuo jouluksi kotiin". Tai oikeastaan joko SAS tai Norwegian. En osaa odottaa syksyltä mitään. En halua odottaa. En malta odottaa.
Nappasin eilen kameran mukaan, kun kävin isäni koiran kanssa lenkillä. Naapureiden lehmätkin pysähtyivät katsomaan lenkkeilyämme, oikeastaan huomiosta sai osansa Luca. Pakko myöntää, että maaseudulla on aivan ihanan hiljaista, tiedän mihin perustan kodin joskus valmistumisen jälkeen. Veri vetää takaisin itään ja maatilan mimmillä myös maaseudulle.
Tavoitteenani on muuten lopettaa jokainen postaus kummalliseen ja outoon sanaan. Sana voi itsessään olla outo tai sanan merkitys voi olla kummallinen, erikoinen tai persoonallinen. Sana voi kuvata jotain erikoista asiaa tai muuten vain kummastuttaa. Sana voi myös kuvata kyseistä julkaisua ja sen tunnelmia, joka itsessään voi tuntua oudolta. Sanan kielellä tai alkuperällä ei ole väliä, avaan päivän sanaa aina auki. Outoja sanoja löytyy kaikkialta, kaikilta vastaantulevilta ja kaikista tilanteista, itse tilanne voi muodostaa sen. Katsotaan mihin tämä päivän sana kehittyy. Jos kuitenkin onnistun tavoitteessani, saan outoja sanoja vaihdon aikana uusilta, tuntemattomilta ihmisiltä ja samassa ehkä uusia tuttavuuksia. Onpahan ainakin jää murrettu.
Ensimmäisen päivän sanan kunnian menee sanalle:
Hieho: poikimaton nauta.
Kuten nuo kaverit kuvissanikin.
Adidas,
Jenna
Maalla on mukavaa ja ihan parasta! Varsinkii rapiksessa. Täällä miekii makoilen ties kuinka monetta päivää tän kipsatun koipeni kanssa... Kun vaan pääsis just lenkille tonne metsiin tai vaikka mökkeilemään mut ei oikeen noiden keppien kanssa viitti lähtee ��
VastaaPoistaKohta siulla jo viikko takana siellä! Mite on menny? Millon koulu alkaa? :) -Tiia
Voi että, miten kurjaan aikaan toi sattukaan :( Pääsetkö nyt lähtemään reissuun?
PoistaEka viikko on ollu tosi vaihteleva, saatiin jonkin näköinen asunto sentään, että nyt on hostellia parempi katto pään päällä. Eihän tää nyt se ideaalein ole, mutta täällä kai sitkuttaa neljä kuukautta. Jaan huoneen toisen tytön kanssa ja maksan siitä ihan liikaa, mutta vaihtoehdot on tosi vähissä, kun kukaan ei oikein suostu vuokraamaan. Sentään toistaiseksi kämppä on ollu lämmin. Alku on ollu aika karu ja vähän ikävä, etenkin koska on kova ikävä kotia ja rakkaita jo nyt. Ehkä hommat helpottaa, kun opinnot alkaa torstaina ja alkaa tutustumaan ihmisiin. Nyt aikaa oon viettäny lähinnä ton huonetoverini kanssa. Käytiin eilen Inishmor:n saarella, aivan ihana paikka! Wau. Eilen oli ihan kivaa :)
Mitäs sinne kuuluu? :)
En mie pääse reissuun:/ pitää kehittää joku uus reissu sit ku kipsi ei oo enää mukana :D
PoistaNoo mut eipähä oo yksinäistä ku on huonetoveri! :D ja ei täält kukaa mihinkää häviä et älä turhaan ikävöi! Se neljä kuukautta menee takuulla nopeemmin ku uskotkaan et nyt nauti kaikesta uudesta mitä saat nähä ja kokee!! :) mageita kuvia muuten!! :) ois nii kiva nähä just jotai tollasia uusia maisemia!!! Ja eipä tänne mitään uutta. Aurinko paistaa mut mie joudun ihailee sitä sisältä vaan ku oon keskustas kotona yksin ni ei kehtaa lähtee keppien kaa tonne heiluu ilman assaria:D jos sit viikonlopuks taas porukoille:)
Ei ole mahdollista. Voi itku!! Teet lomareissun kunhan jalka kykenee ;)
PoistaKiitos!! :)